Haaga-Helian ammatillisen opettajakorkeakoulun ohjelmaan kuului opetusharjoittelu, joka tuli suorittaa oikeissa työpaikassa. Oman opetusharjoittelun suoritin Leppävaaran kelloseppäkoulussa tammi-helmikuussa 2018. Tälle sivulle olen kerännyt pääkohdat ja havaintoni kelloseppäkoululla vetämästäni yrittäjyyskurssista.

​

Sivun sisältö:

​

1. Johdanto

2. Ohjaus- ja opetuskokonaisuus

3. Opiskelijoiden saama opetus

4. Opiskelijat ja opiskelijaryhmät

5. Opetuksen elementti

6. Opettajan ja ohjaajan rooli

7. Palautteen kerääminen

8. Lopuksi

​

1 Johdanto

​

Tässä opetus- ja ohjauskokonaisuuden suunnitelmassa kuvaan, kuinka valmistauduin ja suoritin tammi-helmikuussa 2018 opetusharjoittelun.

​

2 Ohjaus- ja opetuskokonaisuus

 

2.1 Ohjaus- ja opetuskokonaisuuden ydinajatukset, pääperiaatteet ja keskeiset teemat

​

2.1.1 Ydinajatukset

 

Ydinajatuksena oli antaa opiskelijoille työkaluja työstää omia ajatuksia mahdollisesta yrittäjyydestä, mitä varmaankin moni kurssille ilmoittautunut pohtii.

​

2.1.2 Pääperiaatteet

 

Pääperiaatteena oli lähestyä opettavia asioita käytännönläheisesti aloittelevan pienyrittäjän näkökulmasta. Käytännönläheinen toimintamalli oli opiskelijoiden toivoma käsittelytapa. Tämä malli myös vastaa parhaiten käsityksiäni, kuinka yrittäjyyteen liittyviä teemoja olisi parasta opettaa.

​

2.1.3 Teemat

 

Opiskelijoille vapaaehtoisen yrityskurssi -ohjauskokonaisuuden keskeisinä teemoina oli herättää opiskelijoissa kiinnostusta yrittämiseen. Hälventää opiskelijoiden mahdollisia vääriä käsityksiä yrityksen perustamisen vaikeudesta. Saada opiskelijat tunnistamaan omat voimavaransa ja peilaamaan niitä yrittämisen vaatimiin resursseihin.

 

Keskeiset kurssin opetussisällön mukaiset teemat olivat yrityksen liiketoimintasuunnitelma, yrityksen talous ja digitaalinen markkinointi.

​

2.2 Opiskelijoiden saama opetus

​

2.2.1Yritysmuoto

 

Oikean yritysmuodon valinta on tärkeä valinta yritystä perustettaessa. Eri yritysmuodot antavat toiminnalle erilaisia mahdollisuuksia ja ne myös saattavat rajoittaa yritystoimintaa.

 

Opiskelijoiden tulisi ymmärtää niin edut kuin mahdolliset riskitkin, mitä eri yritysmuodot pitävät sisällään. Heidän tulisi osata pohtia perustellusti, mikä olisi heidän mahdolliselle yritykselleen toimivin yritysmuoto yritystoimintaa aloittaessa, mutta huomioida samalla yritystoiminnan kasvaessa onko valittu yritysmuoto yhä tarkoitukseen toimiva.

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

2.2.2 Liiketoiminta suunnitelma

 

Liiketoimintasuunnitelman tekeminen on oleellinen osa yrityksen perustamista.  Liiketoimintasuunnitelmaa tehtäessä yrittäjä tulee pohtineeksi monipuolisesta omaa osaamistaan ja resurssejaan, liikeidean toimivuutta, asiakkuuksia ja tulevan yrityksen osaa ja elinkelpoisuutta markkinoilla. Ilman toimivaa liiketoimintasuunnitelma on käytännössä lähes mahdotonta saada rahoitusta alkavalle yritykselle.

 

Opiskelijoiden tulisi ymmärtää liiketoimintasuunnitelman periaatteet ja eri osa-alueet, joita on hyvässä liiketoimintasuunnitelmassa. Heidän tulisi osata tehdä realistisen liiketoimintasuunnitelma huomioiden oma osaamistasonsa ja resurssinsa.

​

​

​

​

​

​

 

​

​

​

​

​

​

​

​

​

2.2.3 Hinnoittelu

 

Yksi aloittelevan yrittäjän kompastuskivistä on oman työn hinnoittelun vaikeus. Millaisella hinnoittelustrategialla kannattaa tulla markkinoille. Varsin usein yrittäjät hinnoittelevat oman työnsä liian alhaiseksi, mikä vaikeuttaa yrityksen kehittämistä. Opiskelijoiden tulisi osata hinnoitella oma työ, palvelut ja tuotteet oikein tasoisesti.

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

 

 

2.2.4 Tuloslaskelma ja tase

 

Yrittäjänä on tärkeä tuntea ja ymmärtää yrityksen talouden luvut. Usein juuri taloudelliset resurssit aiheuttavat ongelmia aloittavassa yrityksessä. Yrittäjän pitää pystyä hahmottamaan yrityksen kassavirtaa ja tehdä laskelmia yrityksensä taloudesta. Kirjanpitoa aloittavan yrittäjän ei tarvitse tehdä itse, mutta hänen on ymmärrettävä ja osata tulkita kirjanpitäjän tekemiä tuloslaskelmia ja taseita.

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

2.2.5 Markkinointi

 

Yritys tarvitsee asiakkaita, joiden hankkimisessa markkinointi on avainasemassa.  Valitettavasti oman kokemukseni kautta olen nähnyt, että usein yrittäjät näkevät markkinoinnin vain kulueränä. Yritykset

osaavat usein perustaa verkkosivut tai verkkokaupan, mutta he eivät tunnu ymmärtävän, että ilman markkinointia ei ole asiakkaita. Pelkästään usko omaan tuotteeseen tai palveluun ei riitä, jos asiakkaat eivät saa siitä tietoa.

​

Nykyään hakukonemarkkinointi on yritysmaailmassa käytännössä löydettävyyden kannalta välttämättömyys. Kaikki hakevat tiedon ensin internetistä googlen avulla. Mikäli yritystä ei googlen haun perusteella löydy – niin sitä ei kuluttajien silmissä ole. Nykyaikana aloittelevalle yritykselle digitaalinen markkinointi avaakin edullisen ja käytännöllisen tavan markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan.

​

Opiskelijoiden tulisi oppia ymmärtämään markkinoinnin merkitys yrityksen menestymisen kannalta. Heidän tulisi ymmärtää hakukone- ja sosiaalisenmedian markkinoinnin perusteet, jotta he pystyvät tekemään oikeita valintoja perustettaessa yrityksen verkkosivuja ja suunniteltaessa yrityksen markkinointia, joko itsekseen tai yhdessä markkinointitoimiston kanssa.

​

 

 

 

 

 

 

 

 

​

2.3 Ohjaus- ja opetuskokonaisuuden teemat ja sisällöt

 

Yrittäjyyskurssin ohjauskokonaisuus pohjautui Kello- ja mikromekaanikon perustutkinnon valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa koulutuksessa yrittäjyys -kurssin ja ammatillista osaamista syventävät tutkinnon osat yritystoiminta -kurssin sisältöihin ja asettamiin vaatimuksiin.

 

Kurssikokonaisuutta rakennettaessa oli huomioitu kelloseppäkoulun opiskelijoiden toiveita kurssin sisällön suhteen. Kelloseppäkoulun oppilaskunta tiedusteli opiskelijoita, mitä asioita he toivoisivat yrittäjyyskurssilla käsiteltävän. Rakensin yrittäjyyskurssin opetussuunnitelman opiskelijoiden toiveiden perusteella. Yrittäjyyskurssilla nostin esikke opiskelijoiden toivomia kokonaisuuksia peilaten niitä perustutkinnon ammatillisiin perusteisiin. Lisäksi toin oman kokemukseni yrittämisestä ja työelämästä kurssille havainnollisten esimerkkien kautta.

​

2.4 Ohjaus- ja opetuskokonaisuuden eteneminen ajallisesti

​

2.4.1Luokkamuoto

 

Kurssille osallistui 18 Kelloseppäkoulun toisen ja kolmannen vuosikurssin opiskelijaa.

​

2.4.2 Aikataulutus

 

Opintokokonaisuus oli jaettu kuuteen opetuskertaan. Jokainen kesti noin kaksi ja puoli tuntia.

​

OPETUSKERRAN SISÄLTÖ

8.1.2018 Yritysmuodot

15.1.2018 Liiketoimintasuunnitelma - idea, arvot, visio ja missio

22.1.2018 Liiketoimintasuunnitelma - kilpailijat, toimintaympäristö, asiakkaat

29.1.2018 Yrityksen talous - hinnoittelu ja laskutus, palkka ja eläke

5.2.2018 Yrityksen talous - tuloslaskelma ja tase, katelaskelmat ja rahoitus

12.2.2018 Digitaalinen markkinointi

​

​

2.4.3 Millainen aloitus ja lopetus

 

Oheisessa taulukossa on ensimmäisen opetuskerran suunnitelma jaettu havainnollisiin osiin.

​

 

Yritysmuodot opetuskerran suunnitelma

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

Ensimmäinen opetuskerta alkoi omalla esittäytymisellä, jossa kerroin yrittäjätaustastani. Samalla, kun opiskelijat esittäytyivät, he kertoivat kokemuksistaan yrittämisestä tai suunnitelmistaan yrityksen perustamiseksi. Tämän jälkeen esittelin lyhyesti koko kurssin sisällön ja illan aiheen. Eri yritysmuodot käytiin läpi powerpoint -kalvojen ja luennon avulla. Kun illan ohjelma oli käyty läpi, niin tehtiin parikeskustelu yrittäjän valmiuden -aiheesta. Parit kirjoittivat tärkeimmät valmiudet taululle, jonka jälkeen aiheesta käytiin lyhyt keskustelu. Jokaisen yritysmuodon jälkeen keskusteltiin oppilaiden kanssa yritysmuodoista. Keskustelun tarkoituksena oli pohtia, että sopisiko kyseinen yritysmuoto heidän alalla toimivalle pienyritykselle. Ryhmätöissä opiskelijat jaettiin 3 - 5 hengen ryhmiin. Jokaiselle ryhmälle annetiin yksi yritysmuoto. He pohtivat ja kirjasivat ylös mitä hyviä puolia ko. yritysmuodossa olisi heidän kannaltaan. Samalla he pohtivat mitä riskejä kyseiseen yritysmuotoon mahdollisesti liittyy. Ryhmät esittivät pohdintansa luokalle ja kirjoittivat huomionsa taululle. Opetuskerta päätettiin kertaukseen, jonka jälkeen annettiin ennakkotehtävä seuraavaa opetuskertaa varten. Keräsin joka tunnin jälkeen palautetta. Annoin palautelomakkeen qr-koodina sekä osoitteen verkkosivulle, missä lomake oli.

​

3 Opiskelijat ja opiskelijaryhmät

​

3.1 Tiedon luonne ohjaus- ja opetuskokonaisuudessa.

 

Tiedon luonne yrittäjyyskurssi -ohjaus- ja opetuskokonaisuudessa oli käytännönläheinen. Yrittäjyyskurssin asioita ei käyty läpi ainoastaan teoreettisella tasolla, vaan aina huomioitiin, miten asiat ruohonjuuritasolla käytännössä toimivat.

 

Opiskelijat saivat monipuolista tietoa, jota he voivat käyttää, jos he alkavat suunnittelemaan oman yrityksen perustamista. Vaikka he eivät perustaisikaan omia yrityksiä, niin perustieto yrittämiseen ja liiketalouteen liittyvistä asioista auttavat heitä paremmin toimimaan tulevilla työpaikoillaan, kun he ymmärtävät miten asiat liittyvät toisiinsa.

 

Uutta tietoa luodaan yhdessä opiskelijoiden kanssa kelloseppä ja mikromekaniikan alan yrittämisen liikeideoista ja liiketoimintamahdollisuuksista. Ala oli minulle täysin vieras, opin itsekin uusia asioita.

​

3.2 Opiskelijoiden elämäntilanne ja ammatillisen kasvun vaihe

 

Opiskelijat ovat kelloseppäkoulun toisen ja kolmannen vuosiluokan opiskelijoita. Iältään he olivat 18 - 50 vuotiaita. Kolmannen luokan opiskelijat valmistuvat keväällä 2018. Kolmannen luokan opiskelijat olivat käyneet Laurean ammattikorkeakoulussa kelloseppäkoulun opetussuunnitelmaan kuuluvan yritystoiminta -kurssin (liite). Toisen vuosikurssin opiskelijat kävivät kyseistä kurssia osittain samaan aikaan päällekkäin oman opetusharjoittelussa vetämäni kurssin kanssa.

 

Kelloseppäkoulun opiskelijatoimikunnan välittämän tiedon mukaan opiskelijat olivat toivoneet asioiden käsittelyä mahdollisimman konkreettisella tasolla, koska Laurean yritystoiminta -kurssilla oli aiemmin käsiteltyä asioita liian korkealentoisesti kurssin käyneiden opiskelijoiden mielestä.

 

Opetusharjoittelun yrittäjyyskurssilla pyrin mahdollisuuksien mukaan välttämään päällekkäisiä asioita. Toisaalta koulun kerrotun kannan mukaan oli vain hyvä asia, että opiskelijat saivat perusteellisen käsittelyn erilaisista näkökulmista yrittäjyysasioista. 

 

Yrittäjyyskurssi oli vapaaehtoinen ja järjestettiin opiskelijoiden vapaa-ajalla. Ilmoittautuneiden runsaasta määrästä pystyi toteamaan, että heillä on todellinen kiinnostus yrittämiseen. Moni varmasti pohtii tosissaan oman yrityksen perustamista, jolloin kurssin opituista sisällöistä oli heille varmasti hyötyä. Ainakin saamani palautteen perusteella pystyin päättelemään näin. Kurssilla he saivat tuekseen työkaluja, joiden avulla he  voivat jatkokehittellä omia ajatuksiaan realistisesti.

​

3.3 Opiskelijoiden resurssit

 

Annoin opiskelijoille ennen tunteja ennakkoon luentokalvot, sekä lisämateriaalia ja sanastoa, jotka liittyvät tunnin aiheeseen. Ennakkotehtävillä pyrin herättämään kiinnostuksen käsiteltävään aiheeseen. Niiden tarkoitus on saada opiskelijat hieman miettimään tuntien aihetta etukäteen, jolloin he ehkä osaavat esittää heitä askarruttavia kysymyksiä aiheeseen liittyen.

 

Kurssilla opiskelijoilla oli tunneilla mukana kannettavia tietokoneita, mobiililaitteita ja laskimia. Käytin opetuksessa digitaalisia oppimisvälineitä mm. Padlettia. Tässä linkki yrityksen kotisivuja käsittelevään padletiin.

 

3.4 Opiskelijoiden oman ajattelun tukeminen

 

Tavoitteeni oli innostavat luennot ja ryhmätyöt, jotka saivat aikaan keskusteluita sekä kiinnostusta opiskelijoissa perehtymään tarkemmin aiheisiin.  Jokaisilla opintokerroilla oli ryhmätöitä, joissa opiskelijat pohtivat yhdessä ja ottivat selvää erilaisista asioista. Nämä asiat koottiin yhdessä, missä yhteydessä niistä keskusteltiin.

 

Oppituntien ryhmätyöt pyrin rakensin sellaisiksi, mitä aloittelevat yrittäjät saattavat kohdata tai mihin heidän olisi hyvä valmistautua. Näin tehtävät antoivat konkreettisen ja käytännönläheisen kuvan yrittämisestä.

 

3.5 Ryhmäohjaus

 

Ryhmäohjauksen toteutin tunnilla ryhmätöiden aikaan kierrellen ryhmissä ja seuraten tehtävien etenemistä. Edistämään ryhmätöiden kulkua herättelemällä ryhmiä erilaisten kysymysten avulla suorittamaan annetun tehtävän. Ryhmätyöt koottiin yhdessä koko luokan kanssa asioista keskustellen.

​

4 Opetuksen elementti

​

4.1 Opetuksen suunnittelua ohjaava oppimiskäsitys

 

Opetuksen suunnittelua ohjaava oppimiskäsitykseni pohjautuu humanistiseen ja kognitiivisiin näkemyksiin. Humanistisen käsityksen mukaan opettaja etsii ja valitsee opettavat sisällöt. Kognitiivisen näkemyksen mukaan opettaja jäsentää opetussuunnitelmien sisällön opetusta varten (Kember teoksessa Lindblom-Ylänne & Nevgi 2002, 113). Suunnitelin opetuskokonaisuuden itsenäisesti keräämällä eri lähteistä sopivaa materiaalia opetuskertoja varten. Suunnitellessani opetuskokonaisuutta olen samalla huomioinut opetussuunnitelmien asettamat vaatimukset.

 

Opetuksen tarkoituksena on kognitiivisen näkemyksen mukaisesti kasvattaa opiskelijoiden henkistä kapasiteettia eli kurssin aiheen mukaisesti valmiuksia yrittämiseen. Opettajan roolissa pyrin rakentamaan käytännönläheistä sisältöä oppimistehtäviin, joita tunneilla tehdään. Asioita käytiin läpi yhdessä ryhmätöiden avulla ja keskustellen, mikä tarkoittaa sosiaalisen vuorovaikutusta opiskelijoiden välillä keskenään sekä opiskelijoiden ja opettajan välillä.

 

Mukana on kuitenkin konstruktiovistista näkemystä, jossa opettaja ja opiskelijat yhdessä sopivat sisällöstä. Tämä näkyi suunnittelussa siinä, että olin saanut kelloseppäkoululta opiskelijoiden toiveita opetussuunnitelmaa varten. Jokainen opetuskerta lisäsi kokemustani opettamisesta ja kello- ja mikromekaniikan alasta, jolloin pystyin  paremmin vastata opiskelijoiden tarpeisiin opetuksen sisällön suhteen.

 

4.2 Orientoivia tehtävät ja opetusmenetelmät

 

Jokaista opetuskertaa ennen annoin edellisen opetuskerran lopuksi ennakkotehtävän, joiden avulla opiskelijat perehtyivät tulevan opetuskerran aiheisiin. Nämä ennakkotehtävät purettiin tuntien aluksi.

 

Opetuskertojen alussa kerroin tuntien aiheesta oman yrittäjä- ja työkokemukseni kautta, jolloin opiskelijoille muodostui konkreettisempi kuva illan aiheesta.

 

4.3 Orientaatioperusta

 

Kurssi oli vapaaehtoinen, joten kurssille tulevilla opiskelijoilla oli valmiiksi motivaatio kurssin aihepiiriä kohtaan. Usea opiskelija todennäköisesti pohti mahdollisuutta ryhtyä yrittäjäksi, jolloin kaikki siihen liittyvä tiedon lisääminen oli tarpeen.

 

Toimitin opiskelijoiden tiedoksi ennen opintokertoja käsiteltävät asiat powerpoint -kalvojen muodossa. Tuntien alussa käytiinn läpi mitä illan opintokerta pitää sisällään. Ennen kurssin alkua viikolla 1 toimitin kelloseppäkoululle koko kurssin iltakohtaisen suunnitelman.

 

Oppilaat sisäistivät käsiteltävät asiat, kun tunneilla aiheet ensin käydään läpi johdollani luennon muodossa. Tämän jälkeen aiheista keskusteltiin. Keskustelut olivat asioiden kertaamista, mutta samalla niihin tuli uusia näkökulmia, jotka rikastivat oppimista.

 

Tunneilla tehtävät ryhmätyöt olivat sellaisia, mitä aloittelevat yrittäjät joutuvat kohtaamaan jossain vaiheessa yrittäjyyttään. Opiskelijoilla pääsivät soveltamaan teoreettista tietoa käytännönläheisten kysymysten parissa.

 

Ryhmän oppimisen arviointi tapahtui tunneilla käytävien keskustelujen avulla. Lisäksi opiskelijoilta pyydettiin tuntien ja kurssin päätteeksi palautetta kyselylomakkeella, jossa oli mukana myös kysymyksiä, joiden avulla he voivat arvioida omaa oppimistaan.

 

4.4 Ennakkotehtävät ja oppimistehtävät

 

Opiskelijoille kerrottiin etukäteen tuntien jokaisen opetuskerran sisältö. Opetuskerroille oli aiheiden teemoihin herättäviä ennakkotehtäviä, jotka purettiin opetuskertojen alussa. Tunneilla ryhmä- ja yksilötöinä tehtävät oppimistehtävät oli suunniteltu käytännönläheistä kulmasta. Näiden oppimistehtävien kaltaisia asioita aloittelevat yrittäjät joutuvat miettimään oikeastikin.

 

4.5 Arviointi

 

En arvioinut opiskelijoiden tehtäviä arvosanojen näkökulmasta. Tehtävät purettiin yhdessä tunnilla keskustellen. Keskustelujen avulla käytiin asiat mahdollisimman monipuolisesti läpi, jolloin pystyin toteamaan, olivatko oppilaat ymmärtäneet ja sisäistäneet käsiteltävän asian.

 

Jokaisen tunnin lopuksi, sekä kurssin päätteeksi, pyysin opiskelijoilta palautetta. Palautelomakkeelle kysyin oppilaiden näkemystä omasta oppimisestaan tunneilla käsitellyistä asioista. Tämän palautteen avulla pystyn arvioimaan opiskelijoiden oppimista.

 

Arvioin opiskelijoiden oppimista tunneilla käytyjen ryhmätehtävien purkujen, keskustelujen ja palautelomakkeiden kysymysten avulla.

​

5 Opettajan ja ohjaajan rooli

​

 

Valmistauduin opetusharjoitteluun perinteisen opettajan roolista. Ymmärrän hyvin, että se ei enää täysin vastaa nykyaikaista mallia opettamisesta ja se ei aina myöskään ole oppimisen kannalta paras mahdollinen. Keskustelevan opettajan rooli, jossa koen olevani ohjaaja tai valmentaja, tuntui kuitenkin turvalliselta lähtökohdalta opetusharjoitteluun. Opetuskokemuksen karttuessa pystyn laajentamaan rooliani. Toimisin mielelläni mentorin roolista käsin yrittämisestä kiinnostuneille opiskelijoille. Entisenä yrittäjänä pystyn varmasti jakamaan kokemuksiani ja sparraamaan opiskelijoiden kanssa erilaisia yrittämiseen liittyviä ideoita ja ajatuksia.

 

6 Palautteen kerääminen

​

 

Palautekysely tein google formsilla. Tässä linkki kyselylomakkeeseen.

 

Kysymykset:

1. Mitä ajatuksia yritysmuodot -illasta heräsi?

2. Mitä uutta tietoa (yritysmuodoista) sait?

3. Saitko tunneilta tietoa, jota voit hyödyntää tulevaisuudessa?

4. Mitä asioita muuttaisit illasta?

5. Mitä teemoja toivoisit yrittäjyyskursseilla käsiteltävän?

 

7 Lopuksi

​

7.1 Pohdinta opetusharjoittelun jälkeen

 

Oma tuntemukseni opetusharjoittelu kokonaisuudesta oli positiivinen. En jännittänyt opetustilanteita. Ensimmäisellä tunnilla tunsin vielä epävarmaksi olon luokan edessä ja olin hieman läppärin ja kalvojen vankina. Toisesta tunnista eteenpäin onnistuin vapautumaan tästä.

 

Tavoitteenani oli käsitellä eri aiheet käytännönläheisellä tasolla ja pitäen jatkuvasti huomiossa kelloalan näkökulma. Myös ryhmätöissä pyrin pitämään myös tätä jatkuvasti esillä. Mielestäni onnistuin tässä kohtuullisen hyvin. Ryhmätöiden kanssa tosin huomasin, että välillä tehtävän annot jäivät vähän liian suuripiirteiseksi. Jostain syystä oli vaikea selittää tehtävä mitä pitäisi tehdä, vaikka oli tehtävän itse suunnitellut.

 

Toinen kehittymisen paikkanani itselleni näen sen, että minun pitäisi pystyä rentoutumaan ja olemaan suorittamatta tehtävää. Olin tunnille valinnut käsiteltäväksi asiaksi tietyt aiheet alusta loppuun, niin mielessä oli koko ajan ”kiire” päästä sinne loppuun ja saada tehtävä ”suoritetuksi”. Oikeastaan vasta kahdella viimeisellä opetusharjoittelukerralla sain vältettyä tämän.

 

Kokonaisuutena opetusharjoittelu osoitti minulle, että opettajan ammatti voisi todellakin olla se päämäärä mihin pyrkiä. Tämä oli mielestäni tärkein asia itselle opetusharjoittelusta. Kuusi harjoittelukertaa ei vielä paljoa kokemusta tuo. Tämän avulla sai vasta perusteita hiottua, mutta kuusi kertaa riitti osoittamaan, että minusta olisi opettajaksi. Tätä ei pystyisi oikein muuten selvittämään.

 

Pyrin opetuksessa opiskelijalähtöiseen lähestymistapaan, mutta pitäen kuitenkin pääpainon luentotyyppisessä ohjausmallissa. Jos opiskelijat olisivat olleet enemmän keskustelevia, niin olisin pyrkinyt keskustelevampaan asioiden läpikäymiseen. Ryhmässä oli vain muutamia opiskelijoita, jotka olivat aktiivisia keskustelemaan. Suurin osa tyytyi kuuntelemaan. Ryhmätöissä ja parikeskusteluissa kuitenkin kaikki opiskelijat osallistuivat täysipainoisesti töiden tekemiseen.

 

7.2 Kokemus oman opettamis- ja ohjausosaamisesi kehittymisen näkökulmasta

 

Oman opettamis- ja ohjausosaamisen kannalta oleellista oli se, että sain kokemusta ohjaamisesta. Ohjausharjoittelukokemus toi tunteen, että opettaminen voisi olla se oma ”juttu”. Ohjaaminen lisäsi luottamustani omaan osaamiseen ja toi varmuutta esiintymiseen. Lisäksi hyvä suunnittelu (ja tutut asiat) toivat varmuutta opetuskertoihin.

 

Kun reflektoin ohjauskertojen kokemuksia tuntien jälkeen, niin pystyin havainnoimaan omia kehittymisen paikkoja: esim. suorittamisen tunnetta ja tehtävien antojen tarkentamista. Lisäksi en ihan osannut joustaa etukäteen suunnittelemastani ohjelmasta tilanteen mukaan, mutta kokemus tuo varmasti pelisilmää tähänkin. Opetusharjoittelu kirkasti ja selkeytti tavoitteeni. Haluan siirtyä opetusalalle.

​

Sain myös Kelloseppäkoululta todistuksen tehdystä opetusharjoittelusta. Tässä lainauksia Kelloseppäkoulun rehtorin Tiina Parikan myöntämästä todistuksesta:

​

"Opiskelijat olivat tyytyväisiä kurssin käytännönläheiseen sisältöön ja opetukseen. He kokivat saaneensa työkaluja yrityksen perustamiseen, ideoiden kehittämiseen ja oman yritysidean sparrausta.

​

Kurssin aikana opiskelijoiden ymmärrys yritysmuodoista lisääntyi ja se sai heidät miettimään, mikä muoto voisi parhaiten sopia tulevaisuudessa omaan yrittäjyyteen.

​

Erityisen hyvänä pidettiin luennoitsijan esimerkkejä omasta yrittäjyydestä, mikä toi esiin myös yrittämisen realiteetteja." 

 

Liitteet:

 

Kello- ja mikromekaniikan perustutkinto 2010

Kelloalan koulutusohjelma / osaamisala Kelloseppä

Mikromekaniikan koulutusohjelma / osaamisala Mikromekaanikko

 

1. Muut valinnaiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa – Yrittäjyys 4.5.1 (sivu 67)

 

Ammattitaitovaatimukset

 

Opiskelija osaa yhteistyössä ryhmän kanssa

• arvioida oman osaamisensa ja/tai ryhmän osaamisen (tuotteen tai palvelun) tuotteistamismahdollisuuksia

• arvioida perustettavan yrityksen toimintaedellytyksiä

• täsmentää taloudellisesti kannattavan liikeidean sekä kehittää toiminta-ajatuksen

• hankkia toimivan yhteistyö- tai partneriyrityksen

• laatia alustavan liiketoiminta- ja taloussuunnitelman

• esitellä liiketoiminta- ja taloussuunnitelman yritysneuvontapalveluiden tuottajille ja rahoittajille

• neuvotella yrityksen toimintamahdollisuuksista ja rahoituksesta

• perustaa yrityksen

• suunnitella ja käynnistää yrityksen toiminnan

• toimia perustetussa yrityksessä ja tehdä yrityksen ydintehtäviä

• toimia yrityksen toimintaa tukevia palveluja tuottavien tahojen, mm. tilitoimistojen ja mainostoimistojen kanssa

• lopettaa yrityksen toiminnan opintojen päättyessä tai jatkaa yrityksen toimintaa yritystoiminnan (10 ov) opintojen yhteydessä tavoitteenaan perustaa oma yritys.

 

1. Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat (perustutkintoa laajentavat tutkinnon osat) - Yritystoiminta 4.6.1 (sivu 75)

 

Ammattitaitovaatimukset

 

Opiskelija tai tutkinnon suorittaja

• arvioi oman osaamisensa, (tuotteen tai palvelun) tuotteistamismahdollisuuksia

• selvittää perustettavan yrityksen liiketoimintaympäristöä

• kartoittaa ja hankkii yhteistyöyrityksiä ja -kumppaneita

• etsii, tunnistaa ja arvioi yrityksen toimintamahdollisuuksia

• valitsee liikeidean sekä kehittää toiminta-ajatuksen

• laatii yritykselle liiketoimintasuunnitelman

• suunnittelee yrityksen talouden hoidon ja selvittää yrityksen toiminnan edellyttämät

resurssit

• esittelee liiketoiminta- ja taloussuunnitelman yritysneuvontapalveluiden tuottajille

ja rahoittajille

• neuvottelee yrityksen toimintamahdollisuuksista ja rahoituksesta

• suunnittelee yrityksen tuotteiden valmistamisen tai palvelun tarjonnan

• tekee markkinointisuunnitelman ja päättää markkinointitoimenpiteistä

• tekee yrityksen tarvitsemat logistiset ratkaisut

• tekee yrityksen riskienhallinta-analyysin

• suunnittelee liiketoiminnan toteutuksen ja ydintehtävät

• valitsee yritysmuodon, perustaa yrityksen ja lopettaa sen toiminnan

• yritystoiminnan (10 ov) opintojen yhteydessä tavoitteenaan perustaa oma yritys.

 

1. Valinnaiset tutkinnon osat - Yritystoiminta 5.2.7 (sivu 124)

 

Tavoitteet

 

Opiskelija

• kehittää liikeideaa tai tuotteistaa omaa osaamistaan yritystoiminnaksi

• arvioi kehittämistarvetta toimintaympäristön muutosten, asiakkaiden tarpeiden,

kilpailun, työympäristön ja oman osaamisen perusteella

• noudattaa yritystoiminnassaan tuloksellisen toiminnan periaatteita sekä ottaa

huomioon toiminnan kustannusrakenteen ja oman työpanoksen vaikutuksen

toiminnan tuloksellisuuteen.

 

Viitteet:

Linblom-Ylänne, Sari ja Nevgi, Anne (toim.). Yliopisto- ja korkeakouluopettajan käsikirja. WSOY 2002. 1. Painos

​

​

​