SIVUN SISÄLTÖ:

​

1.1 VAHVUUDET

1.2 TAUSTA

1.3 PEDAGOGINEN OSAAMINEN

1.4 AMMATTIKASVATUKSEN JA PEDAGOGISEN OSAAMISEN KEHITTYMISTAVOITTEET

1.5 PEDAGOGINEN KÄYTTÖTEORIA JA OPETUS- JA OHJAUSTYÖSSÄ

​

1.1 VAHVUUDET

 

Mikäli minun pitäisi nimetä vain yksi vahvuuteni, niin valitsisin realistisen tavan suhtautua asioihin. Asioista otetaan selvää ja niihin haetaan realistiset ratkaisu mahdollisuudet. Ei tavoitella kuuta taivaalta, vaan sitä mikä on oikeasti mahdollista saada. Muita vahvuuksiani ovat mm. järjestelmällisyys ja tavoitteellisuus. Pidän asetetuista aikatauluista kiinni. Suunnittelen työjärjestykseni niin, että sinne jää aina varoaikaa yllättävien asioiden ratkaisemiseen. 

​

Järjestelmällisyydestäni huolimatta innostun helposti uusista asioista. Alkuinnostuksen jälkeen kuitenkin pohdin tarkkaan, miten edetä asioiden suhteen. Suinpäin en lähde toteuttamaan uusia asioita. 

​

Ryhmä- tai tiimitöissä roolini on usein olla se, joka pyrkii saamaan työn etenemään ja valmistumaan aikatauluissa. Tosin introverttina ihmisenä ryhmään sisään pääseminen ja oman paikan löytäminen ryhmästä saattaa viedä jonkin aikaa. Pidän omia sosiaalisia taitoja kuitenkin hyvinä, kun olen tutustunut ihmisiin.

 

Ammatti puolesta olen suunnitellut paljon mainoksia ja tallenteiden kansilehtiä. Varsinainen työn ovat tehneet graafikot antamieni suuntaviivojen pohjalta. Havainnoinkin asioista toimivat osat ja osaan kehittää puutteellisia kokonaisuuksia. Visuaalinen hahmotuskykyni on hyvä.

 

Ohjausmenetelmissä vahvuuteni on huolellinen suunnittelu. Kokemuksen myötä pystyn kehittämään ja varioimaan toimivia malleja. Olen kiinnostunut kokeilemaan uusia digitaalisia verkkoympäristöjä, jos ne pystyy mielekkäästi liittämään osaksi ohjausta.

​

1.2 TAUSTA

 

Minulla on vahva yrittäjähenkinen tausta. Johdin 1993-2010 omistamaani Filmifriikki Oy nimistä elokuvien erikoisliikeketjua. Ketjulla oli toiminnan ollessa laajimmillaan neljä liikettä ja erillinen varasto, jossa toimi yrityksen verkkokauppa. Liikkeen toiminta loppui konkurssiin tammikuussa 2010. Tämän jälkeen työskentelin seitsemän vuotta VLMedia Oy:ssä tuotepäällikkönä pääasiassa elokuvatallenteiden ja verkkokaupan parissa. VLMedian jälkeen olen työskennellyt Rosebud Books Oy:ssä ja Elokuvapalvelu J. Suomalainen Oy:ssä. Näissä pienyrityksissä olen vastannut verkkokauppojen ja markkinoinnin kehittämisestä. Rosebudissa tehtäviin kuului myös paljon asiakaspalvelua ja työssä oppijoiden ja TET-harjoittelijoiden ohjaamista.

 

Olen käytännössä toiminut elokuvatallenteiden myynnin parissa vuodesta 1993. Vajaa kymmenen vuotta sitten aloin pohtimaan, että voisin tehdä jotakin muuta, kun oli selvää, että tallennealalla ei ole enää pitkää tulevaisuutta. Suoritin tällöin (2010-2012) erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinnon. En kuitenkaan rohjennut hypätä uudelleen täysipäiväiseksi yrittäjäksi vaan perustin retkiruokien verkkokaupan, jota ajattelin pyörittää päivätyöni ohessa. Tämä ei kuitenkaan osoittautunut toimivaksi, joten lopetin verkkokaupan ja laiton yrityksen pöytälaatikkoon.

 

Hain vuonna 2014 Metropolia Ammattikorkeakouluun liiketaloutta opiskelemaan. Pärjäsin opinnoissa hyvin ja sain päivitettyä osaamistani monella tapaa. Havaitsin, että uuden oppinen on minun juttuni. Lisäksi minulle jäi vaikutelma, että voisin jopa olla täysin pätevä opettajana liiketalouden aiheiden parissa. Valmistuin Metropoliasta joulukuussa 2016 ja päätin hakea saman tien Haaga-Heliaan AmO -opintoihin.

 

Päätavoitteeni tällähetkellä on työllistyä ammatillisena opettaja täysipäiväisesti. Tällä hetkellä tilanne näyttääkin hyvältä, koska aloitan yrittäjyyden opettamisen Stadin ammattiopistossa huhtikuussa 2018. Kun asiat menevät hyvin, minulla on mahdollisuus täysipäiväiseen työhön Stadin ammattiopistossa elokuusta 2018 alkaen.  

​

1.3 PEDAGOGINEN OSAAMINEN

 

1.3.1 Ammattikasvatuksen tietoperusta

​

Pedagogiikan opinnot Haaga-Helian ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Pedagoginen tietoperustani vahvistui ja pystyn hahmottamaan ja käyttämään pedagogisia ratkaisuja. Erityisesti Kelloseppäkoulussa suorittu opettajaharjoittelu vahvisti omaa identiteettiä opettajana. 

 

1.3.2 Eettisesti, taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti perusteltu toiminta

 

Eettiset arvot

 

Kouluissa opetuksen eettisyyden vaatimus koskee mahdollisuutta opetustaidon ja asiantuntijuuden kehittämiseen, opetustilanteita, oppimisen arviointia ja opiskelijoiden kanssa työskentelyä. (Jyväskylän yliopisto 2012, 2)

 

Opetuksen eettisenä arvopohjana toimivat mm. ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia ja monikulttuurisuuden hyväksyminen. (Naantalin kaupunki 2014, 6). Jaan tämä eettiset arvot täydellisesti ja pyrin elämään niitä toteuttaen. Opettajana toimiessani toimin näiden arvojen mukaisesti.

 

Taloudelliset arvot

 

Opettajan on otettava työssään huomioon käytettävissä olevat taloudelliset resurssit ja oppimisympäristö. (Helander 2009, 80) Taloudelliset resurssit antavat kehykset, joiden puitteissa opetus toteutetaan. Resursseja tulee käyttää vastuullisesti ja mahdollisia budjetteja ei ole syytä ylittää. Yritysmaailmasta nämä ovat tuttuja asioita joiden mukaan olen toiminut aina.

 

Sosiaaliset arvot

                                

Sosiaalisiin arvoihin luetaan mm. altruismi, ystävyys, uskollisuus, vapaus, solidaarisuus, kunnia, isänmaallisuus ja turvallisuus. (Wikipedia 2014) Altruismin mukaisesti opettajan tulee toimia oppilaiden edun mukaisesti. Uskon sisäistäväni tämän ajatuksen, sillä se ei poikkea juurikaan asiakaspalveluperiaatteistani. Uskon ihmisten vapaaseen tahtoon ja tasa-arvoiseen yhteiskuntaan. Opiskelupaikan tulee olla turvallinen opiskelijoille ja oppilaitoksen henkilökunnalle. Kaikki nämä ovat yleisiä ja hyväksyttäjä periaatteita, joita ihmiset noudattavat, eivätkä ne välttämättä erillisiä perusteleluita vaadi, vaan ovat pikemminkin kaiken lähtökohtia.

 

Ekologiset arvot

​

Aiemmin mainittuun opetuksen eettiseen arvopohjaan kuuluu myös luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen. (Naantalin kaupunki 2014, 6)

 

Ekologiset arvot ovat minulle tärkeitä aktiivisena luonnossa liikkujana. Pyrin rasittamaan mahdollisimman vähän luontoa ja pitämään sen ennallaan. Miten tämä näkyisi tulevassa opetustyössä onkin jo vaikeampi arvioida. Ainakin pyrkisin välttämään materiaalin tuhlausta, jotta luonnonvarat säästyisivät. Tämä vaatii nykyaikaisten opetusvälineiden tehokasta käyttöä. Uskon digitaalisuuden tuomiin mahdollisuuksiin ja olen niistä kiinnostunut. Toki digitaalisuudesta saatava hyöty on mitattava ja sitä on verrattava perinteisiin menetelmiin. Digitaalisuuden ei tule vaikeuttaa opetustyötä vaan tuoda siihen hyötyjä ja joustavuutta.

 

Mahdollisuuksien mukaan otan opetukseen ekologisiin arvoihin liittyviä teemoja, jos ne sopivat aiheensa puolesta kulloinkin käsiteltävään asiaan.

 

1.3.3 Osaamisen kehittäminen

 

Käytännössä elän jatkuvasti ideoiden uusia asioita. Pohdin miten asioista voisi kehittää tai mitä voisi kaupallisesti hyödyntää. Opetus- ja ohjauskokemuksen karttuessa minulle herää varmasti kehitysideoita opetuksen saralta. Olen tottunut dokumentoimaan ideoitani (erityisesti liiketoimintasuunnitelmia), mutta teen dokumentoinnin vasta, kun olen pohtinut asiaa riittävästi ja keksinyt ratkaisuja mahdollisiin haasteisiin. Usein kehitän ja jalostan asioita juoksulenkeillä, jolloin ajatukset pääsevät vapaasti liikkumaan.

​

Mielelläni osallistun työstämään ja kehittämään muiden esittämiä ajatuksia ja ideoita, vaikka aihepiiri olisi itselleni uusi. Tällöin voi tuoda "out-of-the-box" tyyppisiä ideoita, joista voi yllättäen jalostua uusia kiinnostavia kokonaisuuksia. Opin mielelläni uusia asioita ja pidän tilanteista, joissa voin haastaa osaamistani.

 

1.3.4 Oppimiskeskeiset ohjaus-, opetus- ja arviointimenetelmät

 

Tulevassa työssäni pyrin käyttämään oppimiskeskeisiä ohjaus- ja opetusmenetelmiä. Tulen varmasti hyödyntämään ja kehittämään menetelmiä yhteistyössä muiden opettajien kanssa. Heillä on pitkä kokemus ohjauksesta. Erityisesti arviointimenetelmien osalta pidän yhteistyötä erittäin kannatettavana. Työelämä ja yrittäjyys tulevat näkymään käytännön läheisesti ohjaukseni, jo opettamani kokonaisuudenkin kannalta.

​

Työelämän näkökantoja ja suhtautumistapoja tunnistan omista työelämä kokemuksista. Rosebud Books Oy:n kirjakaupassa olin vastuussa työssä oppijoiden ja TET-harjoittelijoiden perehdyttämisestä ja työssä ohjaamisesta.

 

1.3.5 Oppimisympäristöt

 

Uskon tulevaisuudessa kehittäväni oppimisympäristöjä, kunhan pääsen tutustumaan niihin. Mielestäni yhteistyöllä kaikki saavuttavat enemmän. Yritysmaailmasta saamani kokemukseni mukaan Suomessa yhteistyö usein on osoittautunut haasteelliseksi – kaikki toimivat enemmin yksinään ja kilpailijat koetaan uhkaksi – ei yhteistyökumppaneiksi, mitä nykypäivän verkostoitunut yritysmaailma vaatii. Olen erittäin kiinnostunut kehittämään oppimisympäristöjä ja prosesseja yhdessä muiden kanssa.

 

1.3.6 Vuorovaikutustaidot ja moninaisuuden huomioiminen

 

Pyrin jatkuvasti kehittämään omia vuorovaikutustaitojani. Saatan itseni ajoittain epämukavuusalueelle, jotta voisin harjoitella vuorovaikutustaitoja. Uskon, että pystyn ottamaan huomioon kulttuuriset moninaisuudet, koska suhtaudun ennakkoluulottomasti muista kulttuureista kotoisin oleviin henkilöihin. Aiempi työpaikkani Rosebud Books Oy oli monikulttuuriseen. Suhtaudun toisista kulttuurista kotoisin oleviin tasavertaisesti ja uteliaisuudella. Sama koskee toki myös kaikkia muita ihmisiä. Rosebudissa ohjasin kehitysvammaisia ja maahanmuuttajia. Lisäksi tietenkin asiakkaina olen aina palvelut erilaisia ihmisiä tasa-arvoisesti.

 

1.3.7 Ammatillista koulun ja työelämän säädökset

 

Ammatillisen koulutuksen säännöksiin olen tutustunut Haaga-Helian ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Amisreformin vuoksi nämä asiat olivat koulutuksessa hyvin ajankohtaisia.

 

Työelämän säädökset ovat tuttuja pitkä yrittäjä ja työntekijä kokemukseni kautta. Noudatan säädöksiä työntekijänä ja esimiehenä. 

 

1.3.8 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen

 

Seuraan aktiivisesti yhteiskunnallisia ja opetusalan asioita ja olen ammatillisena opettajan erittäin kiinnostunut vaikuttamaan asioihin. Olen aina seurannut politiikkaa ja nyt luonnollisesti kiinnostukseni on koskenut opetusalan asioista. Ehkä pääsen vaikuttamaan asioihin, kun alan työskennellä oppilaitoksessa. Tällä hetkellä vaikuttamisen asteeni on lähinnä asioiden seuraaminen.

 

1.3.9 Opiskelijoiden valmistuminen ja työllistyminen sekä yrittäjyyden valmiudet 

 

Yrittäjyyden tukeminen on yksi suurimpia syitä miksi hain ammatilliseen opettajakoulutukseen. Tulevat työtehtäväni tulevatkin keskittymään yrittäjyyden asioihin. Minulla on hyvä osaaminen tukea yrittäjyydestä kiinnostuneita sekä innoittaa nuoria yrittäjyyteen. Kelloseppäkoulussa sain opiskelijoilta vetämäni yrittäjyyskurssin jälkeen palautetta, jossa opiskelijat kertoivat kynnyksen madaltuneen yrittäjyyttä kohtaan. He kokivat saaneensa monipuolisen katsauksen siihen, mitä yrittäjyys käytännössä on.

 

Opiskelijoiden valmistumisen ohjaaminen on myös opettajan tavoitteiden mukaista. Miten voidaan vaikuttaa opiskelijoiden työllistymiseen? Tähän osaan vastata, kun olen päässyt tutustumaan oppilaitoksen toimintamalleihin, jolla opiskelijoiden työllisyyttä tuetaan. Käytännön kokemuksen kautta uskon pystyväni tekemään paljon töitä näiden asioiden eteen.

​

 

1.4 AMMATTIKASVATUKSEN JA PEDAGOGISEN OSAAMISEN KEHITTYMISTAVOITTEET

​

Tavoitteenani on pystyä tuottamaan oppijoille laadukkaita oppimistilanteita. Olen perehtynyt opettajakorkeakoulussa oppimisteorioihin ja uskon, että osaan käyttää näitä opetuksen suunnittelun taustalla. Kokemuksen myötä opin, mitkä asiat johtavat oppijoiden kannalta parhaimpiin tuloksiin. Kun aloitan toimimaan ammatillisena opettajana, saan kokemusta, jolloin voin kehittää osaamistani. Kokemuksen kerääminen ja osaamisen kehittäminen on tällä hetkellä pääasiallisia tavoitteitani.

 

1.5 PEDAGOGINEN KÄYTTÖTEORIA JA OPETUS- JA OHJAUSTYÖSSÄ

 

Pedagogista käyttöteorioista tällä hetkellä minua lähinnä on jotakin behavioristisen ja humanistisen oppimisteorioiden välimaastosta, kuitenkin lähempänä humanistista suuntausta Behavioristinen teoria lähtee siitä, että ihminen on passiivinen ympäristönsä tuote, jonka kaikki toiminnot ovat opittuja (Maijanen & Tuomola 1999). Ohjaajan roolissa pystyn jakamaan tietoa oppilaille ennalta tehdyn suunnitelman mukaan. En kuitenkaan pidä ihmisiä passiivisina ympäristönsä tuotteina, vaan humanistisen oppimisteorian mukaisina aktiivisina tekijöinä, joilla on oppimisestaan sekä vastuu että vapaus (Maijanen & Tuomola 1999). Ohjaajana pyrin kannustamaan oppilaita heidän suorituksistaan.

 

Toimintatapani on suunnitella asiat perusteellisesti etukäteen, mikä sopii behavioristiseen oppimisteorian malliin. Kunhan minulla on enemmän kokemusta, uskon pystyväni hyödyntämään erilaisia oppimisstrategioita- ja taktiikoita käytännössä. Lisäksi uskon pystyväni havaitsemaan hyvät ja toimivat metodit ja erottaa ne huonosti toimivista.  Pystyn varmasti kehittämään toimivia malleja omassa työssäni, kunhan vain pääsen niissä alkuun. Opetusharjoittelu antoi tähän paljon käytännön kokemusta. Pyrin suunnittelemaan tuntien rungot huolella ja kehittämään opetusta kokemuksen ja oppijoilta saadun palautteen perusteella.

 

Tulevaisuudessa uskon yhteisöllisyyden kasvuun. Ihmiset toimivat yhä enemmän ryhmissä ja ovat verkottuneita. Tällöin luontevin oppimisteoria, jota kohti suunnistan, on yhdistelmä sosiaalisen ja oppimisen orientaatiota ja konstruktiivista orientaatiota. Sosiaalisesta mallista mallioppimista ja mentorointia ja konstruktiivisesta itseohjaavuutta ja kokemuksellista oppimista.

​

Viitteet:

 

Helander, Jaakko 2009. Ammatillisen opettajan käsikirja. HAMK. Hämeenlinna. Http://ameo.fi/wp-content/uploads/2014/11/AmmatillisenOpettajanKasikirja.pdf. Luettu 31.7.2017.

 

Jyväskylän yliopisto 2012. Jyväskylän yliopiston eettiset periaattteet. 25.1.2012. Https://www.jyu.fi/hallinto/strategia/periaatteet/eettiset_periaatteet. Luettu 31.7.2017.

 

Naantalin kaupunki 2014. Naantalin kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma. 1.8.2014. Http://www.naantali.fi/opetus_ja_koulutus/opetussuunnitelmat/fi_FI/ops/_files/92733525109446424/default/perusopetuksen_opetussuunnitelma_2004_20140801.pdf. Luettu 31.7.2017.

 

Tuomola, Maijanen 1999. Oppimisteoriat. Http://www.sis.uta.fi/ipopp/ipopp99/maijanen-tuomola/teoria/teoria1.htm. Luettu 6.9.2017.

 

Wikipedia 2014. Kulttuurin perustekijöitä. Https://fi.wikipedia.org/wiki/Kulttuurin_perustekij%C3%B6it%C3%A4. Luettu 24.8.2017.