
OSAAMISKANSIO
Tommy Nyholm
OPETUKSEN JA OHJAAMISEN HAVAINNOINTI ERI TOIMINTAYMPÄRISTÖISSÄ
Haaga-Helian ammattillisen opettajakorkeakoulun koulutukseen kuului tehdä havaintokäyntejä eri oppilaitoksissa. Tälle sivulle olen koonnut yhteenvedon havaintokäynneistä.
Havaintokäyntikohteet:
1. Stadin ammattioppilaitos
2. HERO
3. Validia kuntoutus
4. Keskuspuiston ammattioppilaitos
5. Metropolia ammattikorkeakoulu
6. Perho liiketalousopisto
1. STADIN AMMATTIOPPILAITOS
Stadin ammattioppilaitoksessa koulutuksen järjestäjänä toimii Helsingin kaupunki.
Tutkinnot
Autoala on monipuolinen ala, joka tarjoaa monipuolisia tehtäviä tekniikan parissa. Asiakaslähtöisyys, ympäristötietoisuus ovat työskentelyn lähtökohtia. (Stadin ammattiopisto)
Autoalan tyypillisimpiä työpaikkoja ovat autotalot, auto-, pienkone- ja hyötyajoneuvokorjaamot ja auto- ja autotarvikeliikkeet. (Stadin ammattiopisto)
Oppilaitoksessa on mahdollisuus suorittaa seuraavat tutkinnot: ajonneuvoasentaja, pienkonekorjaaja, autokorinkorjaaja ja automaalari. (Stadin ammattiopisto) Opiston halutuimpana linjana ohjaaja Jaakko Penttinen piti automaalarin linjaa, koska hyvän automaalarin on mahdollista päästä hyville ansiotuloille.
Alan työtilannetta Autoalan tiedotuskeskus pitää hyvänä eläköitymisen takia. Uusia osaajia tarvitaan ja opiskelupaikkojen määrän tulisi pysyä samalla tasolla. Alalla aloittaa vuosittain noin 2 500 opiskelijaa, joista 10 prosenttia keskeyttää opiskelun. Osa opiskelijoista jatkaa ammattikorkeakouluun ja osa siirtyy autoalan lähialoille töihin. Vuosittain autoalalle tulee töihin 1 000 uutta osaajaa. (Autoalan tiedotuskeskus)
Havaintokäynti
Stadin ammattiopiston tiloja esitteli meillä opistolla opettajana työskentelevä Jaakko Penttinen. Hänen opettaa ensimmäisen vuoden opiskelijoita.
Opistolla ensimmäisen vuoden opiskelijat aloittavat yhden opettajan ohjattavina, mutta seuraavina vuosina siirtyvät toisten opettajien ohjattavaksi. Jaakko toivoi, että tähän tulisi muutosta vähintään työkierron muodossa. Toiveena olisi, että yksi opettaja ohjaisi koko ryhmän koulutuksen läpi opintojen alusta valmistumiseen asti. Amisreformin takia tämä olisi tärkeää. Opettajan on helpompi auttaa jatko-opiskelupaikan tai työpaikan saamisessa, kun on tuntenut ja ohjannut opiskelijaa kolme vuotta. Amisreformissa tavoitteena onkin saada ammattiopistot mukaan opiskelijoiden työllistymiseen ja jatkokoulutukseen saattamiseen. Jaakon mukaan jarrumiehinä työkierrolle ovat opistolla pitkään töissä olleet opettajat, jotka ohjaavat kolmatta vuosiluokkaa, joka on jo taidoltaan oppinut.
Aloitimme havaintokäynnin pienkonekorjaamon työtilasta. Tämän jälkeen kiersimme korikorjaamon, automaalaamon ja kuin muitakin työpisteitä läpi. Yleisvaikutelma tiloista oli, että ne olivat erittäin siistit. Oppilaat siivoavatkin joka päivä työpäivän päätteeksi työtilat.
Stadin ammattiopistosta ostaa vuosittain autoja opiskelijoiden harjoituskäyttöön korjattavaksi. Näiden autojen käyttöiäksi lasketaan kolme vuotta, mutta Jaakko totesi, että ne ovat vuoden jälkeen usein jo sellaisessa kunnossa, että ne poistetaan harjoituskäytöstä.
Stadin ammattiopistolla korjataan ja huolletaan myös asiakkaiden autoja ja pienkoneita. Jokainen opintolinja päättää itsenäisesti mitä töitä otetaan sisään opiskelijoille. Jaakon mukaan korjaustoiminta edistyy verkkaisesti. ”Se mikä normaalisti huolletaan tunnissa, kestää opistolla päivän. Ja se mikä kestää normaalisti viikon, kestää opistolla kuukauden.”
Opiskelijat
Kun Jaakolta kysyttiin, että minkälaisia opiskelijoita hakee opistolle opiskelemaan. Hänen mukaansa opiskelemaan pääsee, jos vähänkään osoittaa kiinnostusta alaan. Peruskoulun päästötodistuksen keskiarvo aloittavilla opiskelijoilla on hänen mukaansa noin 5,4. Opistolla on paljon maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita, jotka ainakin osittain opiskelevat omissa ryhmissään, kunnes osaavat riittävästi suomen kieltä.
Yhteenveto
Jaakon esittely antoi Stadin ammattiopistosta positiivisen kuvan. Voisin hyvinkin nähdä itseni työskentelemässä kyseisissä oppilaitoitoksessa. Työtilat olivat siistejä. Työvälineet vaikuttivat moderneilta. Havaintokäynnin perusteella voin suositella alasta kiinnostuneita nuoria hakemaan opistoon koulutukseen.
Lähteet:
Autoalan tiedotuskeskus. Autoala ammattina. 2017. Http://www.autoalantiedotuskeskus.fi/autoala_suomessa/autoala_ammattina.
Stadin ammattiopisto. Autoalan perustutkinto. 2017. Https://www.hel.fi/ammatillinen/fi/koulutukset/koulutukset-tutkinnot/koulutukset-perustutkinnot/autoalan-perustutkinto.
2. HERO - HELSINGIN SEUDUN ERILAISET OPPIJAT RY
Marika Lius, HEROn kiinni arkeen -hankkeen projektivastaava, esitteli meille HEROn toimintaa. Aluksi hän kertoi kiinni arkeen -hankkeesta, joka on suunnattu 15-19 vuotiaille pudokkaille. Pudokkaat ovat nuoria henkilöitä, jotka ei ole vielä töissä, eivätkä opiskelemassa tai joiden opiskelu on jäänyt kesken. Hankkeen kurssi kestää 15 viikkoa kolmena päivänä viikossa. Mukana hankkeessa on 12 nuorta, jotka saavat mm. lukutestauksen, neurologin haastattelun ja kartoituksen elämäntilanteestaan. Yleensä 10 nuorta 12:sta suorittaa kurssin läpi.
HERO on luki- ja muiden oppimisvaikeuksia omaavien henkilöiden etujärjestö Suomessa. Se on Erilaisten oppijoiden liiton alajärjestö. HEROn toiminta on suunnattu erilaisille oppijoille, vanhemmille, ammattilaisille ja oppimisen moninaisuudesta kiinnostuneille.
HERO saa rahoituksesta suurimman osan sosiaali- ja terveysministeriön veikkaukselta saamasta tuesta. Muita rahoittajia ovat mm. Opintokeskus Sius, Helsingin kaupunki ja Espoon kaupunki.
HEROn toimintaa ohjaa yhdistyksen hallitus, jossa erilaisilla oppijoilla on edustuksesta enemmistö. Yhdistyksessä on tällä hetkellä töissä 4 täysipäivästä työntekijää. Heidän lisäksi siellä työskentelee kouluttajia, harrasteohjaajia ja asiantuntijoita.
HERO toteuttaa matalan kynnyksen toimintaa pienryhmissä. Ryhmien etenemisessä huomioidaan kaikenlaiset oppijat.
HEROn toiminta
-
Erilaisen oppimisen keskus
-
Edunvalvonta
-
Ohjaus- ja neuvontapalvelut
-
Oppimisvaikeuksien tunnistaminen
-
Koulutus- ja kurssitoiminta
-
Kehittämis- ja yhteistyöprojekti
Lukutestauksia on HEROssa päivittäin. Lukutestaus kestää noin 3 tuntia.
Esimerkkejä HEROn toiminnasta: Vaikuttuvaa tukea nuorten elämänpoluilla eli VANU-ryhmä kokoontuu kerran viikossa Vilhonkadulla. Se on tarkoitettu opiskeleville nuorille, joilla on oppimisvaikeuksia ja ongelmia arjenhallinnassa. Oppimisen olohuone. Kaksi kertaa viikossa. Tilassa mahdollisuus tehdä ja saada apua kotitehtävissä.
Ohjaus- ja neuvontapalvelut
-
Puhelin-verkkoneuvonta
-
Henkilökohtainen ohjaus ja konsultaatio
-
Tiedottaminen
-
Lukisitko –lehti
-
Jäsentiedote
-
Messut
-
Sähköiset kanavat
-
-
Avoin kirjakahvio maanantaista torstaihin kello 14 – 17 Vilhonkadulla
-
HERO -esittelyt erilaisten oppijoiden keskuksissa sekä tilauksesta muuallakin
-
Tietotupa
-
Oppimis- ja kartoitusohjelmat
Koulutus- ja kurssitoiminta
-
HERO-opisto
-
Yleisötilaisuudet
-
Ammattilaisten koulutukset
-
Kursseja erilaisille oppijoille
-
Harrasteryhmät
-
Liikunta
-
Musiikki
-
-
Vertaisryhmätoiminta
-
AHDD
-
Aikuiset (29 – 70 vuotta)
-
Nuoret ( - 29 vuotta)
-
Aspergeraikuiset
-
-
Työpajat
-
HERO-opisto
-
Yleisötilaisuudet
-
Ammattilaisten koulutukset
Oppimisvaikeudet
5 – 10 prosentilla ihmisiä on vaikeuksia lukemisessa tai kirjoittamisessa. Nuorilla 20-25 vuotiailla HEROn asiakailla on yleisesti itsetunto alhaalla - he kokevat etteivät kuulu joukkoon ja etteivät pärjää. He tuntevat myös itsensä yksinäiseksi. Heillä ei ole ystäviä. 70 prosentilla on oppimisvaikeuksia. 40 prosentilla on mielenterveysongelmia.
Tukitoimet
HEROssa harjoitellaan mm. lukemisen ja kirjoittamisen perustaitoja. HEROssa on myös kuntoutustoimintaa. Nuorille tarjotaan ohjusta opiskelutekniikoissa. Sieltä on mahdollisuus vuokrata apuvälineitä opiskelun tueksi ja avuksi mm. kirjoittamiseen, lukemiseen ja matematiikkaan. Välinevuokrat hoidetaan Erilaisten oppijoiden liiton apuvälinekeskuksesta.
Yhteenveto
Marika Lius esitteli HEROn toimintaa monipuolisesti. Yhdistyksen toiminta tuntuu erittäin tarpeelliselta. Nykyiset koulutuksen säästötoimenpiteet pikemmin lisäävät tämänkaltaisia ongelmia, joihin HEROssa saa apua. Valitettavasti toiminnan esittely tapahtui yhdessä huoneessa ja emme varsinaisesti päässeet kirjakahvilaa lukuun ottamatta näkemään mitä HEROssa tehdään.
Lähteet:
http://www.lukihero.fi/jarjesto/
3. VALIDIA KUNTOUTUS
Validia Kuntoutus on Invalidiliiton omistama. Validia ammattiopisto ja Bovallius-ammattiopisto ovat juuri yhdistyneet ja toimivat nyt Spesia ammattiopisto-nimen alla.
Validia kuntoutuksessa tuotetaan kuntoutuspalveluita vammaisille ja heidän läheisilleen. Helsingin toimipisteessä on 75 kuntoutuspaikkaa. Työntekijöitä on Validia kuntouksessa o154.
Kuntoutettavat ovat pääsääntöisesti aikuisia alle 65 vuotiaita. Kuntoutettavilla on sairaus- tai tapaturmaperäinen aivovamma tai selkäydinvamma. Kuntoutettavat tulevat eri puolilta Suomea ja he ovat kuntouksessa eripituisia jaksoja. Tällä hetkellä pyritään yhä enemmän avokuntoukseen.
Kuntoukseen pääsee tai hakeudutaan Kelan, vakuutusyhtiöiden, sairaanhoitopiirin tai maksamalla kuntoutus itse. Kuntoutus maksaa 100 – 800 € / päivä.
Validia kuntouksessa on töissä mm. lääkäreitä, psykologeja, neuropsykologeja, terapeutteja, liikuntaohjaajia, sosiaalityöntekijöitä, vertaiskuntouttajia, vapaa-ajan ohjaajia ja työterapeutteja. Validian työnteko tapahtuu moniammattilaisissa tiimeissä. Työ on tavoitteellista ja kuntoutettavaa huomioivaa.
Työterapiassa mm. käytettään luovia menetelmiä, käden taitoja, kuvallista ilmaisua ja aistiryhmiä.
Validian kuntotuspalvelut:
Kuntoutusta heti vammautumisen jälkeen
Yksilölliset kuntoutusjaksot – sairaus tai vamma voi olla synnynnäinen, myöhemmin ilmennyt tai tapaturmasta johtuva
Kuntoutuskurssit – toteutetaan ryhmissä, yksilöllisten ja ryhmän tavoitteiden mukaisesti
Sopeutumisvalmennus – tukea muutoksiin, joita sairaus tai vamma tuo mukanaan
Avokuntoutus – esimerkiksi fysioterapiaa, toimintaterapiaa, puheterapiaa, neuropsykologista kuntoutusta ja sairaanhoitajan vastaanottopalveluita lähiympäristössä asuville
Päiväkuntoutus – yhden päivän aikana kahta eri terapiaa ja muuta ohjelmaa, joka tukee kuntoutujan tavoitteita
Kuntoutuspalveluiden lisäksi tarjoamme koulutusta, kurssi- ja asiantuntijapalveluita ja esteettömiä hotellipalveluita. Vuokraamme esteettömiä tilojamme erilaisiin käyttötarkoituksiin.
Havaintokäynti
Validia kuntouksen toimintaa ja tiloja meille esitteli Ulla Tiainen. Validiassa on monenlaisia kuntoutustiloja: uimahalli, liikuntahalli, kuntosali, teknologia avusteinen kuntosali ym. Tilat olivat siistit ja avarat ja soveltuivat hyvin liikuntarajoitteisille.
Lisäksi tutustuimme aistihuoneeseen ja työterapian tilaan.
Yhteenveto
Sinänsä oli ihan mielenkiintoista tutustua itselle uuden paikan toimintaan, josta minulla ei ollut aikaisempaa tietoa. Varsinaisesti havaintokäynti ei tuonut minulle uusia ajatuksia ammatillisen opettajan tulevaisuuden suunnitelmien suhteeni. En kokenut saavani vierailukäynnistä mitään erityistä hyötyä. Validia ammattiopisto olisi ollut vierailu kohteena mielenkiintoisempi omia tulevaisuuden suunnitelma ajatellen.
Lähteet:
Validia Kuntoutus. Palvelut ja hakeminen. http://www.validia-kuntoutus.fi/portal/fi/palvelut_ja_hakeminen/
4. KESKUSPUISTON AMMATTIOPISTO
Keskuspuiston ammattiopisto on Suomen toiseksi suurin ammatillinen erityisoppilaitos. Ammattiopiston koulutustarjontaan kuuluvat valmentava ja kuntouttava koulutus, ammatillinen peruskoulutus sekä ammatillinen lisäkoulutus.
Keskuspuiston ammattiopiston peruskoulutus on tarkoitettu ensisijaisesti henkilöille, jotka tarvitsevat opinnoissaan ja jatkosijoittumisessaan erityistä tukea.
Keskuspuiston ammattiopiston tavoitteena on, että valmistuneet opiskelijat sijoittuvat työelämään ja yhteiskuntaan ammattitaitonsa kautta ja saavat halun elinikäiseen oppimiseen.
Opistolla opiskelee vuosittain noin 1000 opiskelijaa. Opiston henkilöstömäärä on noin 420. Keskuspuiston ammattiopisto on invalidisäätiön ylläpitämä ammatillinen erityisoppilaitos ja erityisopetuksen kehittämiskeskus. Ammattiopisto on voittoa tavoittelematon.
Yhtenä keskuspuiston ammattiopiston tehtävänä on kehittää erityisopetusta Suomessa ja kansainvälisesti.
Opiskelijoiden valinta perusteena on erityisesti nuoret, jotka ovat vaarassa syrjäytyä. Opiskelijoiden joukossa on tuen tarvitsijoita ja erityisen vahvaa tukea tarvitsevia opiskelijoita.
Opiskelijoiksi haluavilla on mahdollisuus tulla 3 – 5 päivän koulutuskokeiluun tai 3 – 4 päivän valma tai telma -tutustumisjaksolle. Koulutuskokeiluiden tarkoituksena on selvittää kokeilijan soveltuvuutta, kiinnostusta ja valmiuksia valitsemallaan koulutusalalla.
Valma (Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus) -opiskelujakso kestää yhden vuoden ja on 60 opintopisteen laajuinen. Koulutukseen valitaan ensisijaisesti alle 25-vuotijaita hakijoita, jotka ovat vaille toisen asteen tutkintoa ja tarvitsevat erityistä tukea ja joiden ammatinvalinta ei ole vielä selkiytynyt.
Telma (Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus) -opiskelujakso kestää 1 – 3 vuotta ja 60 opintopisteen laajuinen. Telma -koulutukseen valitaan opiskelijoita, joilla ei ole edellytyksiä opiskella ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa ja työllistyä ammatillista koulutusta vaativiin tehtäviin, mutta joilla on valmiuksia tehdä työtä itsenäisesti tai tuettuna.
Keskuspuiston ammattiopistolta valmistuville nuorille löytyy erityisesti töitä rakennus- ja logistiikka-alalta sekä koti, työ ja puhdistuspalvelu alalta. Datanomien koulutuksesta ollaan luopumassa, koska se ei työllistä opiskelijoita.
Havaintokäynti
Aluksi meille kerrottiin yleisesti perustietoja Keskuspuiston ammattiopistosta. Arlan toimipiste sijaitsee vanhassa rakennuksessa, joka ollaan purkamassa asuntorakentamisen tieltä. Lähitulevaisuudessa Arlan toimipiste saa uudet tilat.
Katsoimme myös kolme keskuspuistossa opiskelleiden nuorten tekemää videota, jossa he kertoivat opiskelemista aloistaan. Nämä alat olivat rakennus-, logistiikka- ja koti, työ ja puhdistus -alat. Videot olivat sympaattisia ja jättivät positiivisen kuvan opiston toiminnasta.
Tämän jälkeen teimme kierrokset opistolla. Tutustuimme kulttuurialan tiloihin, joissa oli modernit studiot valokuvaukseen sekä monipuoliset kuvankäsittelyvälineet. Kävimme myös ravintola- ja catering-alan keittiötiloissa sekä puhtaus- ja kiinteistöalan kotityöpalvelujen osaamisalan tiloissa.
Kaikissa tiloissa oli monipuoliset välineet. Puhtaus- ja kiinteistöalaa opiskelevat nuoret vastaavat myös omalta osaltaan opiston siivouksesta ja puhtaanapidosta.
Yhteenveto
Keskuspuiston ammattiopistoon tutustuminen oli mielenkiintoista. Tilat, vaikkakin olivat jo hieman vanhat, vaikuttivat asiallisilta. Nuorten tekemien videoiden perusteella voisin hyvinkin kuvitella toimivani opettajana Keskuspuiston ammattiopistolla.
Lähteet:
Keskuspuiston ammattiopisto. Yleistä. Http://www.keskuspuisto.fi/yleista.
Keskuspuiston ammattiopisto. Tutustu oppilaitokseen. Http://www.keskuspuisto.fi/tutustu.
Keskuspuiston ammattiopisto. Telma. Http://www.keskuspuisto.fi/telma.
Keskuspuiston ammattiopisto. Valma. Http://www.keskuspuisto.fi/valma.
5. METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU
Kävin havaintokäynnillä Metropolian ammattikorkeakoulussa seuraamassa Ylemmän ammattikorkeakoulun organisaation ja prosessin kehittämismenetelmät kurssin loppuyhteenvetoa. Kurssin vetäjänä toimi Liisa Lukkari-Koski. Hän oli minulle entuudestaan tuttu opettaja, sillä olin opiskellut Tradenomiksi Metropolian ammattikorkeakoulussa. Hänen vetämänsä kurssit olivat mielestäni parhaita kursseja koko tradenomiopintojen ajaltani. Ne saivat minut todella innostumaan opiskelusta. Tämän vuoksi olin erittäin kiinnostunut havainnoimaan hänen monipuolisia opetusmenetelmiään.
Havaintokäynti
Tunti alkoi opiskelijoiden ryhmiin jakamisella. Opettaja sekoitti ryhmät halutunlaisiksi, niin että joka ryhmässä oli molempia sukupuolia. Hän oli myös oppinut tuntemaan opiskelijat kurssin aikana, joten hän pystyi jakamaan oppilaita tämän perusteelle eri ryhmiin, niin että ne ovat mahdollisimman tasaisia.
Ryhmille annettiin kertauskysymys kurssin sisällöstä, jota he tunnin aluksi saivat pohtia. Kertauskysymys oli kirjoitettu fläppitaululle. Samalla, kun ryhmät miettivät vastauksiaan opettaja kirjasi fläppitaululle illan ohjelman, joka oli seuraava: reflektointia opintojakson teemoista, videoclips, megatrends workshop, summary.
Kun tehtävää purettiin, niin opettaja kirjasi vastauksista pääkohdat ja täydensi oppilaiden vastauksia.
Tämän jälkeen katsottiin kaksi videota, jotka ohjasivat ohjelmaa megatrendien käsittelyyn. Kummakin videon jälkeen käytiin keskustelu videon sisällöstä. Videoiden näkökulmia pohdittiin erikulmista ja niiden pääkohtia kirjattiin fläppitaululle.
Kun oli aika siirtyä megatrendejä käsittelevään workshoppiin, niin kävi ilmi, että suurin osa opiskelijoista olikin jo tehnyt sen. Tässä kohtaa pidettiin 15 minuutin kahvipaussi, jonka aikana opettaja suunnitteli lopputunnin ohjelman uusiksi.
Kahvitunnin jälkeen käytiin illan uudesta teemasta 15 minuuttia luentoja, jossa opettaja kirjoitti kysymyksiä ja vastauksia fläpille, jonka jälkeen siirryttiin workshoppiin. Workshopissa ryhmien tuli pohtia kysymyksiä ja tuottaa niiden perusteella julistepaperille yhteenveto.
Kysymykset olivat:
1. Miten toteutan kehittämishankkeen? Kuvaa ja varaudu perustelemaan.
2. Miten varmistat kehittämishankkeen onnistumisen?
Kysymysten käsittelyyn ja julisteen toteutukseen annettiin 12 minuuttia. Lisäksi kerrottiin, että jokainen ryhmälle varataan 5 minuuttia esittää ja perustella tuloksensa. Julisteiden tekemisen aikana opettaja kertoi muutamaan otteeseen, kuinka paljon on vielä aikaa jäljellä.
Workshop purettiin, niin että yksi ryhmä kertoi vastauksensa kysymykseen yksi. He virittävät julisteensa taululle ja yksi ryhmäläisitä kertoo ryhmän vastauksen. Tämän jälkeen koko luokka keskustelee aiheesta ja täydentää asioita. Samalla opettaja kirjaa fläppitaululle nostoja vastauksista. Toinen kysymys käsitellään, niin että jokainen ryhmä esittää vain yhden asian omasta työstään. Näin kaikki ryhmät pääsevät tasapuolisemmin ääneen.
Lopuksi oli vielä ryhmäporinaa aiheesta ”mitä erityistä opin tältä opintojaksolta”. Jokainen ryhmä sai kertoa vain yhden asian.
Ajallisesti illan opetuskerta meni seuraavasti:
40 min - Kertauskysymyksen käsittely (rauhoittuminen ja orientoituminen aiheeseen, koska opiskelijat tulevat suoraan töistä)
20 min - Videot ja keskustelu
15 min – Kahvitauko
15 min – Pohjustus illan aiheeseen
15 min - Workshop
45 min – Workshopin purku
20 min – Opintojakson päätös
Lehtori Liisa Koski-Lukkarin käyttämä luentotapa on keskusteleva. Hän pohjustaa aihetta ja tekee kysymyksiä monipuolisesti eri puolilta käsiteltävää asiaa. Asian käsittely kuitenkin edistyy jatkuvasti loogisesti ja syventyen. Hän käyttää aktiivisesti fläppitaulua, johon hän kirjaa nostoja käsiteltävistä asioista. Ryhmätöiden purku tehtiin myös monipuolisesti. Niitä ei purettu samalla lailla, koska ensimmäinen ryhmä olisi kertonut molemmilla kertoilla kaikki pääkohdat ja muiden ryhmien osaksi olisi jäänyt vain täydentää vastauksia.
Hän on erittäin kokenut opettaja, joten hän pystyi kesken tunnin vaihtamaan alkuperäistä suunnitelmaa, ilman että tämä tuotti minkäänlaisia vaikeuksia.
Tunnin jälkeen keskustelimme Metropolian tilanteesta. Uutisissa, kun oli juuri edellisellä viikolla kerrottu mittavista säästöistä mitä kohdistuu Metropoliaan. Korkeakoulussa on yt-menettely päällä, jonka takia siellä on rekrytointikielto. Koski-Lukkari uskoi tilanteeseen tulevan helpotusta, kun Metropolian uusi kampus valmistuu Myllypuroon ja toimintoja saadaan koottua yhden katon alle. Tällä hetkellä Metropolialla on useita tiloja eripuolilla pääkaupunkiseutua, jonka takia pelkästään vuokrakulut vievät ison osan budjetista. Myllypuron kampusalue on jonkin verran aikataulusta myöhässä, mutta Myyrmäkeen nykyisen rakennuksen viereen valmistuva uusi rakennus on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2018.
Yhteenveto
Liisa Koski-Lukkarin opetusta oli erittäin kiinnostavaa havainnoida. Pidän häntä yhtenä esikuvana tulevalla opettajan uralla. Käytin jo muutamia hänen tunneilla opittuja asioita, kun vedin oman opetusharjoittelun Kelloseppäkoululla yrittäjyydestä. Havaintokäynnin opetuskerta oli jaettu useaan osaan, jolloin opiskelijat pääsivät oppimaan asioista eritavoin, kuin pelkästään luentoa kuunnellen.
Käynti Metropoliassa vahvisti tunnettani, että liiketalouden opetus on se mitä haluan tulevaisuudessa tehdä. Opetus oli innostavaa ja erittäin motivoivaa.
6. PERHO LIIKETALOUSOPISTO
Valitsin kuudenneksi havaintokäyntikohteekseni Perhon liiketalousopiston Malmilla. Halusin nähdä millaista ”kauppaopistossa” opiskelu on nykyään. Aikoinani valmistuin Malmin kauppaopistosta yo-merkonomiksi. Malmin kauppaoppilaitos toimi samassa rakennuksessa, kuin Perhon liiketalousopisto nykyään.
Samassa rakennuksessa Perhon liiketalousopiston kanssa toimii myös Haaga-Helian ammattikorkeakoulu. Tilat ovat vuokrattu Helmi liiketalousopistolta. Rakennus oli saanut lisäsiipiä ja remontoitu moderniksi oppilaitokseksi. Luokkahuoneet ja yhteiset tilat vaikuttivat viihtyisiltä.
Perhon liiketalousopisto tarjoaa koulutusta ravintola-, matkailu-, liiketalousaloita. Malmin kampuksella on mahdollisuutta opiskella liiketoiminnan perustutkinnon. Esimerkiksi Asiakaspalvelun ja markkinoinnin merkonomiksi, myynnin ja markkinoinnin merkonomiksi, finanssialan merkonomiksi tai talouspalvelujen merkonomiksi. Lisäksi Perhossa on urheilupainotteisia linjoja esim. urheiluakatemiamerkonomi.
Perhossa on mahdollista sisällyttää opintoihin avoimen ammattikorkeakoulun opintoja. Näiden avulla on mahdollista päästä avoimen väylän hakumenettelyjä hyödyntäen suoraan Haaga-Helian ammattikorkeakoulun toisen vuoden tradenomiopiskelijaksi. Opiskelu on mahdollista päivä- tai monimuoto-opintoina.
Opettajana toimi Jari Heino, joka kertoi toimineensa Malmilla opettajana vuodesta 1992. Pitkä kokemus välittyi ohjauksessa. Jari kertoi, että oppilaitoksessa on ollut varsin kiinteä opettajien porukka ja vaihtuvuutta on ollut varsin vähän. Tämä on luonut oppilaitokseen hyvää yhteishenkeä.
Havaintokäynti
Kävin seuraamassa markkinointiviestinnän monimuoto-opintojen iltaopiskelijoiden ryhmää. Illan opiskelu alkoi 17.30 ja päättyi noin 20.20.
Aiheena oli suoramarkkinointi ja kampanjat.
Illan ohjelma oli seuraava:
-
Harjoitustehtävien purku 45 min
-
Suoramarkkinointi 30 min
-
Kahvitauko 15 min
-
Kampanja 50 min
-
Harjoitustehtävän anto 15 min
Opiskelijoiden tekemät harjoitustehtävät oli laitettu ennakolta heidän nähtäväksi koulun keskustelualueelle, jolloin opiskelijoilla oli mahdollisuus tutustua toistensa töihin ja mahdollisesti keskustella siellä niistä. Oliko tämä opiskelijoiden tiedossa etukäteen, jäi hieman epäselväksi.
Harjoitustehtävät purettiin niin, että opiskelijat kertoivat tekemistään töistään. Ohjaaja esitti samalla tarkentavia kysymyksiä tehtävästä ja kirjoitti huomioita aiheesta taululle. Tehtävät purettiin kyselevällä tavalla, jolloin muillakin opiskelijoilla oli mahdollista kommentoida tai tarkentaa asioita. Välillä myös kerrattiin edellisten tuntien asioita ja tarkennettiin tietoja netistä. Harmillisesti paikalla oli vain kaksi opiskelijaa, jonka vuoksi keskustelu jäi vähäiseksi. Keskusteleva ohjaus on mielestäni hyvä malli käydä aiheita läpi, koska se tukee opiskelijoiden oppimista ja samalla ohjaaja voi seurata, miten opiskelijat ovat aiheen sisäistäneet.
Illan aiheita käsiteltiin luontokalvojen avulla. Usein ohjaaja kysyi kalvon aiheesta opiskelijoilta, ennen kuin alkoi itse kertoa niistä. Eteneminen oli rauhallista ja tutummat asiat käytiin nopeasti läpi. Ohjaaja pyrki jatkuvasti käsitellä asioita keskusteluiden kautta.
Kahvitunnin jälkeen jatkettiin kampanja-aiheella. Aihetta käsiteltiin samaan tapaan kuin edellistä aihetta. Lisäksi otettiin esille useampia oikeita opiskelijoille tuttuja kampanjoita, joiden avulla edettiin aiheen käsittelyssä. Tutut kampanjat helpottavat opiskelijoita käsittelemään asioita.
Aiheen lopuksi katsottiin muutama erilainen kampanjoiden mainosvideo. Niiden jälkeen oli hieman keskustelua näistä. Keskustelu olisi ollut rikkaampaa, jos opiskelijoita olisi ollut enemmän paikalla.
Tunnin lopuksi oli tehtävän antona kampanjaharjoitus, joka perustui illan teemoihin.
Opettaja varmisteli usein välikysymyksillä (”ymmärsittekö?”, ” pysyttekö mukana?”…) opiskelijoilta, olivatko he ymmärtäneet käsiteltävän asian. Tämän jälkeen joko tarkennettiin vielä aihetta tai sitten siirryttiin seuraavaan aiheeseen/kalvoon.
Yhteenveto
Illan tunnit etenivät rauhallisesti keskustelevalla tavalla. Opettajalla oli opetuksen tukena kalvoja, joihin oli kirjattu lähinnä aivan lauseita ja aiheita. Lisäksi käytettiin hieman audiovisuaalisia materiaaleja. Esimerkit olivat valtaosin opiskelijoille tutuista yrityksistä ja aiheista, joka tekivät ne kiinnostavaksi ja helpottaa oppimista.
Perhon liiketalous oppilaitos oli kiinnostava kohde havaintokäynnille. Tämänkaltaisessa ympäristössä ohjaisin mielelläni yrittäjyyteen ja liiketalouden aiheisiin liittyvistä aiheista. Iltaryhmän opiskelijat olivat selvästi motivoituina oppimaan käsiteltäviä aiheita.
Lähteet:
Perho liiketalousopisto: https://perho.fi/.
Liiketalouden perustutkinto, merkonomi: https://perho.fi/perustutkinto/merkonomi-liiketalous/#toggle-id-2.


Peruskorjaamahalli ja pienkonekorjaamo. Kuvat Vesa Isoniemi

Työterapiahuone. Kuva Niina Napola.


Keskuspuiston ammattiopisto. Kuva Keskuspuisto.fi

Metropolian kampus Myyrmäki. Kuva Metropolia.fi

Perho Liiketalousopisto. Kuva Haaga-Helia.fi.